(Sastamalan kaupunginvaltuuston talousarviokokous 11.12.2017)
Arvoisa valtuusto, hyvät läheisesti ja etäisesti läsnäolevat! Kiitämme aiempia ryhmäpuheenvuoroja sekä viranhaltijoita hyvin valmistellusta talousarviosta. Jo esiteltyjen ansiokkaiden puheenvuorojen johdosta voimme siirtyä suoraan aiheeseen eli talousarvion tarkasteluun ja esittää muutaman tärkeän huomion eri toimialoilta.
Taloussuunnitelman laskentaperusteet – palvelujen ostot ja hankinnat
Palvelujen ostot ovat nykyisellään kaupungille suurempi kulu kuin henkilöstömenot. Henkilöstöjaosto arvioi ja hallinnoi tarkasti henkilöstömenoja kuten uusien tointen täyttöä ja sijaisjärjestelyjä. Sen sijaan palvelujen hankintaperiaatteiden osalta kontrolli ei ole yhtä pitävää, päättäjävetoista ja keskitettyä. Palvelujen ostot eivät ole kellään tai millään toimijalla kokonaisuutena hanskassa! Konsernilakimiehellämme on rutkasti muitakin tehtäviä…
Tasapainoista taloutta voitaisiin edistää vaikkapa erillisellä hankintajaostolla tai hankintoja valmistelevalla viranhaltijalla, sekä määrittelemällä hankintaperiaatteet nykyistä tarkemmin esimerkiksi hankintaohjeessa. Hankintalinjausten olisi syytä näkyä myös kaupungin strategiassa. Pelkällä hankintayksikkökohtaisella hankintaohjeen noudattamisella ei voida osoittaa hankintojen tehokkuutta.
Taloussuunnitelman laskentaperusteita summaavassa yhteenvedossa todetaan käyttötalouden tasapainottamisen edellyttävän ”määrätietoista tuottavuuden lisäämistä ja kustannustietoisuutta kaikilla toimialoilla”. Hankintoihin harjaantuminen tukee kaupunkimme tasapainoista taloutta etenkin kustannustietoisuuden kohentumisen osalta.
Konsernihallinto – maankäytön suunnittelu
Veto- ja pitovoiman vahvistamiseen kuuluisi elimellisesti tarkoin eritellyt maankäytön suunnitteluun liittyvät tavoitteenasettelut. Keskustan kehittämisen, yrityspuiston ja maisemakylien painottamisen lisäksi maankäytön suunnittelun puolella olisi käytävä tavoitteita jäsentävää vuoropuhelua kuntalaisten ja päättäjien kanssa. Maankäyttöasioiden integroimista tulee edelleen vahvistaa konsernihallinnon toimialueelle.
Varhaiskasvatus – päivähoito
Yksityinen palveluntarjoaja on varannut tontin 84-paikkaisen yksityisen päiväkodin rakentamiseksi. Tähän ja muuhun mahdolliseen yksityisten tarjonnan lisääntymiseen varaudutaan ottamalla käyttöön palveluseteli. Yksityisen toiminnan katsotaan lisäävän päivähoitopalvelua tarvitsevien valinnanvapautta.
Valinnanvapaus ei ole aitoa vapautta silloin, kun kuntalainen saa valita, vaan vapauden määrittää se, mitä kuntalainen voi valita ja mitä hän valitsee. Avoimeksi kysymykseksi jää, kuinka vaihtoehdot erottuvat toisistaan.
Mittareina varhaiskasvatuksen palvelurakennetta arvioitaessa käytetään palvelusetelien määrää. Entäs laatu? Voitaisiinko laatua mitata esimerkiksi ulkoisen arvioinnin kautta kerättävillä asiakaskokemuksilla ja -tyytyväisyydellä?
Entä miten palvelurakenteen uudistamisen tarpeet määritellään varhaiskasvatuksessa. Tuleeko massiivinen, noin neljän perusyksikön kokoinen 84-paikkainen päiväkoti nyt todelliseen tarpeeseen? Vai käykö niin, että näin iso toimija muuttaa toimintakenttää taloutemme ja palvelurakenteemme ohjaamisen kannalta hallitsemattomampaan suuntaan?
Oma kysymyksensä on, kuinka esimerkiksi päättäjät ja kuntalaiset voitaisiin kutsua aktiivisemmin ja varhaisemmin arvioimaan palvelurakenteen muutostarpeita.
Elävä Maaseutu – metsien kestävä hoito
Metsien tuottavuus, monimuotoisuus, elinvoimaisuus ja uusiutumiskyky pyritään Elävän Maaseudun tuloskortissa säilyttämään, mutta sen mittareissa yhtäkään ekologista tavoitteita ei ole yksilöity. Metsien kestävää hoitoa ja käyttöä mitataan ainoastaan puunmyynnillä ja metsänhoitomenoilla! Ehdotuksemme on, että tavoitteisiin voitaisiin kirjata, että kaupungin monikäyttömetsien hoito toteutettaisiin metsälain tai kansainvälisen sertifioinnin täyttämällä tavalla.
Laajamittainen potentiaalisten virkistysalueiden kartoitus tulisi myös toteuttaa Sastamalan alueella, etenkin taajamien tuntumilla, ja kartoitukset virkistyskäyttömahdollisuuksista olisi aiheellista julkaista näkyvästi kaupungin tiedotuskanavissa. Asemakaava-alueiden puisto- ja virkistysmetsien luontoarvot on toki kartoitettu, mutta tämäkään tieto ei vieläkään taida olla julkisesti saatavilla.
Lopuksi
Lopuksi haluamme kiittää kanssavaltuutettuja ja viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä ja toimivasta luottamuksesta sekä muistuttaa toimintamme tärkeydestä kahdella aforistikko Samuli Parosen mietelauseella.
”Tää maailma on niin paha”, sanoi kunnon ihminen vastustaen kaikin voimin sen muuttamista.
Kunnallisina päättäjinä haasteemme on toimia tavanomaista kunnollisuutta kunnollisemmin, mikäli aiomme muuttaa maailmaa parempaan suuntaan.
Pienet sanat opettavat meitä tekemään, suuret peittämään tekomme.
Kuunnelkaamme siis toistemme ja kuntalaisten pientä puhetta, ei pelkkiä suuria ja juhlavia julistuksia.
Ja loppujen lopuksi, ei se uimahallin tarve tällä paikkakunnalla edelleenkään mihinkään ole hävinnyt.
Kiitos!